WHOOPIET!!!

Pakkohan se oli kokeilla näitä trendiherkkuja! Ohjeita oli yllättävän vähän netissä ainakaan suomeksi. Monet ohjeet oli otettu kinuskikissan sivuilta. Sitä oli myös monessa kehuttu. Siksipä päätin kokeilla sitä.
Yhdessä täytevaihtoehdossa olevaa marshmallow fluff täytetty en uskonut löytäväni kaupasta, mutta niin vain kävi, että leivontaosastolla sitä oli. Pakkohan sitä oli ostaa ja kokeilla välissä.
Päätin myöskin tehdä taikinan heti tupalana, koska vaikuttivat niin hyviltä!  Tein pieniä muutoksia alkuperäiseen ohjeeseen, kun tein taikinan.

TAIKINA:
  120g voita
  2½ dl ruokosokeria
2 muna
  4 dl vehnäjauhoja
  4 rkl kaakaojauhetta
  1 tl leivinjauhetta
  ½ tl suolaa
  2 tl vaniljasokeria
  2 dl kermaa

Yhdistä vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe, suola ja vaniljasokeri keskenään. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna. Sekoita joukkoon vuorotellen jauhoja ja kevytkermaa.

Laita taikina pursotuspussiin, jossa on iso, pyöreä tylla. Pursota leivinpaperin päälle noin 2 euron kolikon kokoisia nokareita. Jätä reilusti leviämisvaraa.

Paista pohjia 175 asteessa noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä ja irrota paperista.

 
Täytteenä päätin kokeilla vaahtokarkkilevitettä (Marshmallow Fluff) ja nutellaa. 

Sekoitin lähes purkillisen vaahtokarkkilevitettä ja nutellaa purkin pohjat (luulin, että sitä oli jäljellä enemmän). Väri oli mokkamaisen vaaleanruskea. Lisäsin myös lorauksen vaniljamaitoa, jotta täyte vähän notkistuisi. Taisin lorauttaa vähän liikaa, kun pursottaessa täyte kovasti meinasi valua hiljalleen pois. 

Täytettä ei tullut yhtä paksusti kuin, kinuskikissan ohjeessa, mutta riittävästi tuomaan makua. 

Kun olin pursottanut täytettä nostelin pohjien päälle toisen pohjan. 

Maku oli varsin hyvä vaikka ulkonäöllisesti jäinkin ehkä tavoitteesta. 

Olivat myös todella hyviä seuraavana päivänä jääkaappikylminä! 

Isänpäiväkakku

Puolukkainen valkosuklaajuustokakku. Siitä on useampi vuosi, kun olen viimeksi tehnyt tätä kakkua. Nyt ajattelin, että se on mukavan raikas ja syksyinen isänpäivään. Tämä on helppo ja nopea juustokakku, jonka saa myös helposti tehtyä gluteenittomaksi.

POHJA: 

200g gluteenittomia keksejä

100g voita

TÄYTE:

2 kananmunaa

½ dl sokeria

4 dl kermaa

100g valkosuklaata

200g maustamatonta tuorejuustoa

200g puolukkahilloa

7 liivatelehteä

Murskaa keksit ja sekoita sulatettu margariini niihin. Painele keksimuru-margariini seos irtopohjavuoan pohjalle, johon on pingoitettu leivinpaperi. 

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. 

Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahdota kerma ja yhdistä varovasti käännellen muna-sokerivaahtoon. 

Sulata suklaa ja sekoita tuorejuuston kanssa. Yhdistä aineet ja sekoita puolukkahillo joukkoon. 

Purista liivatteet ja sekoita ne kiehuvaan veteen (½-1dl). Kaada seos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen täytteen joukkoon. Kaada täyte irtopohjavuokaan, jossa on keksimurupohja. 

Laita jääkaappiin hyytymään pariksi tunniksi tai yön yli.

Irrota kakku veitsen avulla vuoasta. Ripottele päälle puolukoita. Spritsaa päälle maito- tai valkosuklaata.

KUVA TULOSSA MYÖHEMMIN! 

Mustikkavaniljatäytekakku

Yli vuoteen en ole leiponut varsinaista täytekakkua. En ainakaan muistanut. Nyt oli hyvä aika, kun mummini pyysi minua leipomaan kaksi täytekakkua hänen 80-vuotissyntymäpäivilleen. Päätin turvautua kakkuihin, jotka olen aikaisemminkin tehnyt, koska niistä tiedän, että ne toimivat niin maullisesti kuin ulkonäöllisestikin. Tämä suklaapohjainen mustikkavaniljatäytekakku on yksi omista kakkusuosikeistani, sokerikuorrutteella tietenkin.

POHJA:

6 kananmunaa

2 dl sokeria

2½ dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

KOSTUTUS:
maito + vaniljasokeri

TÄYTE:
2 dl kermaa
1 prk vaniljarahkaa
mustikkahilloa

KUORRUTE:
2 dl kermaa
sokerimassaa

 Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut jauhot siivilän läpi varovasti käännellen taikinaan. 

Paista voidellussa ja korppujauhoitetussa vuoassa 175 asteesssa noin 40 minuuttia.
Tässä kakussa käytin halkaisijaltaan 24 cm irtopohjavuokaa.


Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Vatkaa kerma ja lisää vaniljarahkasiihen. Nosta ensimmäinen kakkulevy alustalle, jolle teet kakun.
Kostuta kakku hyvin maidolla, joka on maustettu vaniljasokerilla. Levitä mustikkahilloa ja kermaa kakkulevyn päälle. Laita toinen kakkulevy päälle ja kostuta. Lisää hillo ja kermavaahto. Nosta viimeinen kakkulevy ja kostuta. Laita jääkaappiin odottamaan koristelua.

Vatkaa kerma. Levitä se tasaisesti kakkupohjan päälle kauttaaltaan.

Kauli sokerimassa tasaiseksi levyksi tomusokerin avulla. Nosta levy varovasti kaulimella kakun päälle. Tasoita reunat ja leikkaa ylimääräiset reunat pois.
Koristele haluamallasi tavalla.
Kakun kannattaa antaa tekeytyä seuraavaan päivään.

Mangosuklaakakku

Näyttävästä ja raikkaan maistuvasta mangosuklaakakusta on tullut meidän suvussa jo tunnettu juhlakakku. Näyttävyytensä ansiosta se on ollut monen juhlapöydän keskipisteenä. Koristelujakin on vuosien varrella kokeiltu erilaisina versioina. Tällä kertaa mangosuklaakakku pääsi mummini 80-vuotis syntymäpäiville toiseksi kakuksi koristamaan kahvipöytää. Näyttävyytensä lisäksi kakku on varsin maukas, mutta tällä kertaa maku tuntui miedommalta, kun vieressä oli sokerikuorrutteinen vanilija-mustikkakakku. Mangosuklaakakku on omiaan yksin juhlapöydän koristeena, korkeintaan pikkuleipiä rinnalla. Ohje on alkujaan Ulla Svenskin Unelmakakut kirjasta, jota olen vuosien aikana hieman muokkaillut.

POHJA:

6 kananmunaa

2 dl sokeria

2½ dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

 Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut jauhot siivilän läpi varovasti käännellen taikinaan. 

Paista voidellussa ja korppujauhoitetussa vuoassa 175 asteesssa noin 40 minuuttia.
Tässä kakussa käytin halkaisijaltaan 26 cm irtopohjavuokaa.

TÄYTE:

 1 iso tölkki säilykemangoa

1 dl sokeria

½ dl vettä

2 munan keltuaista

8 liivatelehteä

2 dl kermaa vaahdotettuna

200 g vaniljajogurttia

100 g omenamarmeladia

Soseuta mangot. Kiehauta kattilassa vesi ja sokeri. Nosta kattila syrjään ja vatkaa joukkoon keltuaiset. Vatkaa seosta, kunnes se jäähtyy ja muuttuu kuohkeaksi. Liota liivatteet kylmässä vedessä (ainakin 5 min).

Puristele vesi pois ja liuota liivatteet kiehuvaan veteen (n.½-1 dl), johon olet laittanut sitruunamehua. 

Sekoita liivateseos ja keltuaisvaahto mangososeen kanssa.
Vaahdota kerma ja lisää seokseen jogurtin kanssa. Nostele tasaiseksi vaahdoksi.

KOSTUTUS:

4 hedelmän mehu + vesi 

tai 

tuoremehu + vesi

KORISTELU:

omenamarmeladia

hedelmäviipaleita;

viinirypäleitä 

säilyke mandariineja

säilykepersikoita

tuoreita vadelmia

kiiviä

suklaatikkuja reunoille

KIILLE:

1 dl vettä

½ dl hyytelösokeria

Kun kakku on paistunut ja jäähtynyt, leikkaa se kolmeen osaan. Irtopohjavuokaan laitetaan kelmu ja ensimmäinen kakkupohja sen päälle. Kostuta pohja huolella ja levitä päälle omenamarmeladia. Kaada sitten puolet täytteestä päälle. Laita toinen kakkulevy päälle ja kostuta se. Lisää loput täytteestä. Laita viimeinen kakkulevy päälle ja kostuta. Vedä kelmun reunat kakun päälle ja laita jääkaappiin hyytymään mielellään yön yli.

Levitä kakun päälle ja reunoille omenamarmeladia ja asettele viipaloidut hedelmät kakun päälle ja suklaatikut reunoille. 

Valmista kiille kiehauttamalla vesi ja sekoittamalla hyytelöäsokeri siihen. 

Sivele pullasudilla kiillettä hedelmien päälle.

Pienet omenapiirakat

Omenoita riittää ja päätinpä kokeilla jotain uutta omenoista. Valion sivuilta löysin omenagalettet-ohjeen, jota päätin kokeilla. Maku jäi ehkä aavistuksen laimeaksi, mutta seuraavaan kertaan on jo ajatuksia, miten korostaa makuja.

Omenagalettet 

1 prk maustamatonta rahkaa

200 g voita tai margariinia

½ dl sokeria 

3½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Päälle:

3-4 kotimaista omenaa (n 400g, mielestäni omenoita saa olla reilusti)

sokeria

kanelia

2 prk vaniljarahkaa

Sekoita rahka, voi ja sokeri keskenään. Lisää jauhot, joihin on lisätty leivinjauhe. Sekoita nopeasti tasaiseksi. 

Anna olla jääkaapissa hetken aikaa.

Poista siemenkodat omenoista ja leikkaa ohuita viipaleita. Laita viipaleet kulhoon ja lisää kaneli ja sokeri. Pyörittele lohkoja kulhossa.

Ota taikina jääkaapista ja laita uuni 200 asteeseen.

Pyörittele taikinasta tanko, käytä jauhoja apuna, jos meinaa tarttua kiinni.
Jaa taikina 16 osaan ja painele tai taputtele taikinasta pyöreitä pohjia leivinpaperin päälle pellille.

Laita pohjan päälle vaniljarahkaa ja asettele omenaviipaleita kauniisti.

Paista omenapiirakoita noin 15-17 min uunissa 200 asteessa.

Tarjoile sellaisenaan tai vaniljakastikkeen kanssa.

Omenahillopiirakka

Nyt kun omenahilloa on tehty jo useampi erä talveksi pakastimeen, niin voikin leipoa yhden lempipiirakoistani. Tämäkin on lapsuuden herkkuja, jota äiti leipoi syksyllä ja talven aikana.

Omenahillopiirakka 

Tämän ohjeen joudun joka kerta lukemaan kahteen kertaan, vaikka onkin tuttu ohje. Monesti olen kirjoittanut äidin antamat ohjeet pienille muistilapuille, jotka ovat yhdessä kasassa kirjekuoressa..

ELI

200 g margariinia tai voita

1 dl sokeria

4½ dl vehnäjauhoja

1 muna

Päälle: noin 3 dl omenahilloa ja kanelia

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää vehnäjauhot. Lisää kananmuna. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. 

Painele taikina piirakkavuokaan, lisää jauhoja, jos meinaa jäädä kiinni. Älä käytä liikaa voimaa.

Levitä päälle omenahillo ja ripottele pinnalle kanelia. 

Paista 200 asteessa noin 30 min.

Tarjoile lämpimänä tai jääkaappikylmänä.

Kaffebröd med äpplen

Huuh ja puuh! Loman jälkeen olikin hurjan kiireinen töiden aloitus. Koko syyskuu meni hujauksessa enkä taas ehtinyt tänne päivitellä, enkä kyllä oikein mitään ole jaksanut tehdä tai leipoakaan. Mutta nyt Kahvileipää omenoiden kanssa. Suuri syksyn suosikki kakkuni! Helppo valmistaa, eniten aikaa vie omenoiden kuoriminen ja lohkominen sekä uunissa oleminen. Joka syksy odotan, että koska taas saan leipoa tämän kakun.

Kaffebröd med äpplen 

5 dl vehnäjauhoja

5 tl leivinjauhetta

3 dl sokeria

3 dl kermaa

Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Lisää sokeri ja kerma. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. 

Korppujauhota pyöreä halkaisijaltaan 20 cm vuoka. Kaada taikina vuokaan. 

Lohko päälle kuorittuja kotimaisia omenoita. (mielestäni mitä enemmän sitä parempaa..) Omenoiden koosta riippuen noin 2-4 omenaa.

Omenanlohkojen päälle kanelia, sokeria ja 2 rkl voisulaa.

Paista uunissa 225 asteessa noin 30 min (kannattaa laittaa leivinpaperi kakun päälle, ettei tummene liikaa), laske lämpötilaa 175 asteeseen ja paista vielä noin 30 min.

Kakku saa jäädä keskeltä hieman raa'aksi. Jää myös silloin vähän mehukkaammaksi. 

 

Mmm... mustikoita

Sain ajatuksen työkaveriltani, joka oli laittanut kuvan sosiaaliseen mediaan tekemistään mustikkarahkapullista. Miksikäs ei! En ole koskaan aikaisemmin tehnyt edes rahkapullia, useimmiten pitäydyn korvapuusteissa tai korkeintaan laskiaispullissa. Siispä kiva kokeilla jotain uutta. Samaan aikaan mielessäni oli kuva Cafe Esplanadin isoista pullista ja halu kokeilla tehdä myös isoja mustikkarahkapullia. Pullataikina on hieman erilainen, kuin laskiaispullissa, mutta toisaalta monesti teen pullataikinan käsituntumalla, eikä mitat ole ihan tarkkoja.

Mustikkarahkapullat   

5 dl maitoa

1 hiiva

2 dl sokeria

1 rkl kardemummaa

1 tl suolaa

  2 kananmuna

17 dl vehnäjauhoja 

200g voita

 PÄÄLLE_ 

300g maustamatonta rahkaa

sokeria

vaniljasokeria

mustikoita maun mukaan

VOITELUUN:

kananmuna

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sulata voi. 

Murenna hiiva maitoon ja lisää sokeri, kardemumma, suola, vaniljasokeri ja kananmuna. Sekoita.

Lisää puolet jauhoista ja vaivaa taikinaa samalla joko yleiskoneella tai käsin.

Lisää sulatettu voi ja vaivaa hetken aikaa, sitten lisää loput jauhot ja vaivaa taikina hyvin. 

Jätä kohoamaan liinan alle pariksi tunniksi. 

Pyörittele isoja pullia jauhoitetulla pöydällä ja laita pellille kohoamaan siksi aikaa, kun uuni lämpiää. 

Paina juomalasilla pullaan kuoppa. Lasin pohjaa kannattaa jauhottaa välillä, ettei taikina jää kiiinni.

Sekoita mustikkarahkan aineet keskenään ja annostele sitä pullien kuoppiin.

Voitele kananmunalla, mutta ei ole vakavaa jos unohtaa.. niin kävi tällä kertaa itsellenikin kun taas yritin kiirehtiä ja saada pullat uuniin.

Paista uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes pullat ovat kauniin kullanruskeita.

Syksy saapuu

Syksy saapuu ja alkaa tehdä mieli kaikenlaisia lämpimiä uunissa valmistettuja ruokia tai iltapaloja. Hetken olen jo mielessäni miettinyt, että pitäisi tehdä pitkästä aikaa uuniriisipuuroa. Helppo ja itsestään valmistuva aamu-, väli-, tai iltapala.
Ensin minunkin piti tehdä uuniriisipuuroa iltapalaksi, kun oli sateinen syksyinen ilta, mutta väsymys yllätti ja päätin tehdä sen seuraavana aamuna. Vaikka uuniriisipuuro tulee lähes itsestään, mutta kypsymiseen menee hetken aikaan.

Uuniriisipuuro   

2 dl puuroriisiä

1 l maitoa

½-1 tl suolaa

voita tai öljyä vuoan voiteluun

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Voitele korkeareunainne vuoka öljyllä tai voilla.

Sekoita puuron ainekset vuoassa.

Kypsennä puuroa noin 1½ tuntia välillä sekoittaen.

 Anna puuron vetäytyä hetki ennen tarjoilua. 

Tarjoile kanelin ja sokerin kanssa.

Syksyn satoa

Pihallamme kasvaa pieni omenapuu, johon on tänä kesänä tullut hirmuisesti omenoita. Suosikkini on lapsesta asti ollut omenahillo! Äidin tekemää omenahilloa olisi voinut syödä vaikka lusikalla suoraan purkista jos olisi saanut. Niinpä päätin hyödyntää pienen omenapuumme sadon ja tehdä omenoista hilloa. Vielä ei kaikki omenat ole kypsiä, mutta keräsin maasta lähes ämpärillisen hyviä omenoita. Sitten lainasin äidiltä mehumaijan ja "laitteen" jolla voi survoa omenat, joka meidän perheessä tunnetaan nimellä moulin rouge.

Omenahillo   

Pese/huuhdo omenat

Lohko isoimmat ja leikkaa huonot kohdat pois

(ei tarvitse kuoria, eikä ottaa kantoja eikä siemenkotia pois)

Laita omenat mehumaijaan 

Kypsennä omenoita kunnes ne ovat kypsiä (noin 45-60min)

Survo omenat kattilaan moulin rougella 

Lisää sokeria (hillo- tai taloussokeria) maun mukaan

 (itse lisäsin noin 300g noin kiloon omenahilloa)

Kiehauta omenasose ja sokeri

Annostele purkkeihin ja anna jäähtyä ennen pakastamista

Ota mehumaijasta omenamehu myös talteen. ..Mieheni totesi, että mehu on enemmänkin kiisseliä, mutta yhtälailla hyvää. Lisäsin myös siihen hieman sokeria ja kiehautin, ennen kuin laitoin kannuun ja jääkaappiin.

Lisään kuvia tekovaiheista, kun teen seuraavaa erää, koska taas hätäisenä ihmisenä unohdin ottaa joistain vaiheista kuvia. Toisaalta kaikki vaiheet eivät ole kovin esteettisiä.

Väri ei tässä erässä hilloa ollut kovin imarteleva, mutta maku sitäkin parempi.

Mökkipöperö

Mökillä ei aina jaksa miettiä ruuanlaittoa. Joskus mökilläkin haluaa helppoa ja nopeaa ruokaa. Olemme mieheni kanssa jo useampana vuonna etenkin viimeisenä mökkipäivänä tehneet muurikkapannulla tyylillä jämät, jotka kaapista vielä löytyy. Mökkipöperö on joka kerta erilainen ja erimakuinen, mutta ajatus on sama. Parilla viime kerralla olemme tarkoituksella ostaneet mökkipöperöön jauhelihaa, koska muiden päivien ruuista ei ole samalla tavalla jäänyt lihaa yli.
Mökkipöperö on vähän kuin pyttipannu.
 Mökkipöperössä vielä parasta on se, että tarvitsee vain pilkkoa, koska suurin osa aineksista on jo kypsennetty edellisenä päivänä. Tässä lista mitä viimeksi laitoimme mökkipöperöön.

Mökkipöperö 

perunoita (kypsiä)

kukkakaalia (kypsää)

kevätsipulia

jauhelihaa (tai kanaa tms mitä on jäänyt yli)

paprikaa

kesäkurpitsaa (tällä kertaa raakana)

papuja (kypsiä)

paahdettu sipuli tuorejuustoa (olemme käyttäneet milloin mitäkin makua)

mausteita maun mukaan

 

Ruskistimme ensin jauhelihan voissa ja maustoimme hyvin. Kun jauheliha oli ruskistettu lisäsimme kaikki muut ainekset. Kun ruoka oli lämmennyt lisäsimme tuorejuuston, maun tarkistus ja hetki vielä lämpöä. Sitten vain tarjoiluastiaan ja pöytään. 

Mökkipöperö usein paranee lämmitettäessä, joten ei haittaa jos tekee kerralla isomman määrän.  

Muurikkaletut

Kesä ja mökkeily ei ole mitään jos ei paista lettuja! Kesän alussa etsin aina muurikkalettuohjetta kun en ole jaksanut sitä kirjoittaa ylös. Jonkun ohrajauhopussin kyljessä on hyvä ohje, mutta olinpa tällä kertaa ostanut ohrajauhopussin jonka kyljessä sitä ei ollut. Onneksi netistä löytyy ohjeita ja älypuhelin toimii mökillä.

Muurikkaletut

1 l maitoa

4 munaa

2 dl ohrajuahoja

3 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

½ dl öljyä

Paistamiseen:

voita

Päälle:

hilloa

sokeria

kermavaahtoa

Kaada maito isoon kulhoon. Lisää munat ja sekoita. Lisää jauhot ja suola sekä öljy. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna turvota tunti tai pari.

Lämmitä muurikkapannu kuumaksi ja lisää nokare voita. Lisää kauhallinen taikinaa tasaisesti muurikkapannulle ja paista lettua kauniin ruskeaksi ennen kääntämistä. 

 

Käännä lettu ja paista vielä toinenkin puoli kauniin ruskeaksi. Kerää valmiit letut kannelliseen astiaan, jotta pysyvät lämpiminä tarjoiluun asti. 

 

 

Tarjoile hillon ja kermavaahdon kanssa. Tai nutellan. Tai sokerin. Tai tuoreiden marjojen. 

Mielikuvitus vain rajana. 

Lettunälkä oli niin kova ja letut niin hyviä, että unohtui ottaa täytetystä letusta kuva. Ne katosivat nopeammin parempiin suihin..

Kesä ja raparperipiirakka

Kesä vihdoin näyttää alkaneen! Raparperi ei koskaan ole ollut minun suurta herkkuani, mutta mieheni pitää siitä kovasti. Saimme raparperia ja ajattelin tehdä siitä piirakkaa, koska pakastimessa on jäljellä vielä pari vuotta sitten tekemääni raparperihilloa.
Pohjaksi tein helpon murotaikinapohjan, joka sopii hyvin peruspohjaksi makeaan piirakkaan.

Murotaikinapohja

125g voita tai margariinia

1 dl sokeria

1 muna

3½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

Täyte:

raparperia

1 muna

1 prk kermaviiliä

vaniljasokeria

sokeria

Vatkaa huoneen lämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna hyvin sekoittaen joukkoon. Lisää vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Lisää vaniljasokeri ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. 

Painele taikina vehnäjauhojen kanssa piirakkavuokaan. 

Monet esipaistavat piirakkapohjaa, mutta itse en jaksanut. 

Leikkasin raparperit pieniksi paloiksi ja ripottelin piirakkapohjan päälle.

Sekoita keskenään kulhossa muna, kermaviili, vaniljasokeri ja sokeri (maun mukaan). Kaada seos raparperien päälle.

Paista 200 asteessa noin 20 min, kunnes piirakka saa vähän väriä.

 

Tarjoile vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa! 

 

Laiskuutta ilmassa

Viime kuukauden aikana on blogin päivitys jäänyt vähän vähemmälle. Ensin tuli kahden viikon loma ja sitten perheeseemme tuli pieni vehnäterrieri Turre. Elämä on kovasti pyörinyt pienen karvapallon ympärillä ja siksi leipomiset ja muut ovat jääneet vähemmälle. Ehkä kesän edetessä saan taas päivitettyä tänne, kun elämän rytmi taas tasaantuu ja löytää uudet uomansa.
Mietteissä on lähiaikoina tehdä raparperipiirakkaa.

Tässä vielä juhannukselta kuva pienestä karvaturristamme.

Vuohenjuustokiekot

Keittokirjoja on hyvä selailla aina aika ajoin. Etenkin kun oli juhlat tulossa ja halusin tehdä jotain vähän uutta, ettei aina ole vain samanlaisia tarjottavia. Näiden vuohenjuustokiekkojen ohje löytyi Ulla Svenskin Pientä suolaista-kirjasta. Nämä muistuttavat vähän aikaisemmin tekemiäni vuohenjuustopiirakoita, joihin käytin ruistaikinaa. Tässä taikina oli hieman erilainen ja ohjeessa ei ollut hunajaa. Ohjeeseen kuului basilika, mutta tällä kertaa jätin sen pois, koska esillelaitto oli helpompaa ilman basilikaa. Olin kylläkin laittanut taikinaan kuivattua basilikaa tuomaan hieman lisämakua.

Vuohenjuustotomaattikiekot

1½ dl vettä

½ dl porkkananmakuista perunamuusijauhetta

 (itse laitoin ihan tavallista ja tätä ohjetta nyt kirjoittaessa huomasin, että se onkin vain ½dl, taisin itse laittaa 1½ dl jauhetta..)

150 g ranskankermaa

4dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

50g voita

kuivattua basilikaa

TÄYTE:

250 g vuohenjuustoa (mulla meni vähän vajaa 2 pötköä)

9 kirsikkatomaattia (mulla meni 25)

basilikaa

Sekoita vesi ja perunamuusijauhe keskenään. Kun seos on turvonnut, lisää joukkoon ranskankerma, keskenään sekoitetut jauhot ja pehmeä voi.

Laita taikina jääkaappiin puoleksi tunniksi ja kauli se levyksi.

Paina levystä halkaisijaltaan 6 cm:n muotilla pyöreitä kiekkoja.

Leikkaa vuohenjuusto ohuiksi viipaleiksi ja asettele kiekkojen päälle. Halkaise kirsikkatomaatit ja laita ne vuohenjuuston päälle.

Päälle voit halutessasi ripotella silputtuja basilikan lehtiä. 

Paista paloja uunin keskitasolla 200 asteessa noin 15-20 min.

Lämpiminä olivat ehkä parhaimmillaan, mutta myös huoneenlämpöisinä varsin maukkaita!

Porkkanakakku

En ole pitkään aikaan tehnyt porkkanakakkua. Se ei varsinaisesti ole suosikkini, mutta Ulla Svenskin Unelmakakut kirjassa on mehevän porkkanakakun ohje. Päätin tehdä sen, mutta halusin tehdä porkkanakakusta leivospaloja, joten päätin kokeilla paistaa porkkanakakun pellillä. Ohjeessa taikina pitäisi laittaa 24-26 cm pyöreään vuokaan. Paistoaika lyheni, kun laitoin taikinan pellille, mutta muuten toimi oikein mainiosti myös näin. Kuorrute jäi mielestäni hieman löysäksi. Siihen varmasti riittäisi vain 100g tuorejuustoa.. Mutta hyvää oli!

Porkkanakakku    

150g voita

2 dl sokeria

2 kananmunaa

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

100 g valkosuklaata

1 tl (140g) ananasmurskaa

2 porkkanaa

(½ dl kookoshiutaleita - itse en ole koskaan laittanut)

KUORRUTE:

200 g tuorejuustoa (100g riittäisi)

2-3 dl tomusokeria

2 rkl sitruunamehua

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmunat yksitellen joukkoon hyvin vatkaten. 

Sekoita kuivat aineet keskenään, rouhi suklaa. Raasta porkkanat ja pehmitä niitä mikrossa täydellä teholla 1½ min.

Sekoita kaikki loput aineet massaan. 

Levitä uunipellille leivinpaperi. Kaada taikina pellille. Paista 175 asteessa noin 15-20 min, kun levy on saanut vähän väriä.

Anna kakun jäähtyä. Sekoita kuorrutteen aineet keskenään tasaiseksi. Levitä kakun päälle ja nosta jääkaappiin jähmettymään. Leikkaa haluamasi kokoisia annospaloja.

 

Juustosarvet

Pientä suolaista juhliin. Juustosarvet on helppoja tarjottavia ja maistuvia. Tämän ohjeen löysin Kinuskikissan blogista. Nämäkin juustosarvet on helppo valmistaa etukäteen ja pakastaa. Tuoreus säilyy ja kaikkea ei tarvitse ehtiä tehdä juuri ennen juhlia. Tai helppona vierasvarana voi ottaa vain pussillisen juustosarvia pakkasesta ja sulattaa vaikka mikrossa. Täytteeseen voi hyvin lisätä esimerkiksi kinkku tai paprikaa tai korvata emmental juuston homejuustolla. Perusohje on kuitenkin sama.

Juustosarvet 

2 dl juustoraastetta (emmental)
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
1 prk kermaviiliä
½ dl öljyä

TÄYTE: 

n. 1½ dl emmental juustoraastetta

VOITELUUN: 

1 kananmuna

Sekoita ensin juustoraaste, vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. 

Lisää kermaviili ja öljy ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.  

Jaa taikina kahteen osaan. Kauli ensin toisesta osasta pyöreä levy. Jaa levy taikinapyörällä kahdeksaan osaan. Lisää täyte leveään osaan kolmioon. Kieritä pala leveämmästä päästä kohti kapeaa päätä rullaksi. 

Voitele juustosarvet kananmunalla ja paista 200 asteessa noin 10 min, kunnes ovat kauniin kullanruskeita.

Jauhelihakiekot

Äiti on joskus tehnyt jauhelihakiekkoja lehtitaikinasta. Ne tulivat mieleen, kun yritin miettiä, mitä tarjottaisiin tupareissamme. Helpohkoja tehdä ja kerralla saa aika suuren määrän. 

Ensin pitää valmistaa täyte ja odottaa, että lehtitaikina sulaa.. 

Jauhelihakiekot 

Iso lehtitaikinalevy

400 g jauhelihaa

1 dl vettä 

2 sipulia

1 paprika

chilikastiketta

tabascoa

Kuori ja hienonna sipuli. Pese ja pilko paprika pieniksi kuutioiksi. 

Laita kattilaan kerralla sipulit, jauheliha, paprika ja vesi. Anna niiden kiehua kattilassa, kunnes suurin osa vedestä on haihtunut. Lisää chilikastiketta ja tabascoa maun mukaan.

Kauli lehtitaikina levyä ohuemmaksi ja levitä täyte taikinalevyn päälle. Rullaa levy ja leikkaa noin 1 cm paksuisia kiekkoja. Nostele kiekot varovasti uunipellin päälle ja paista uunissa 200 asteessa, kunnes ovat ottaneet vähän väriä ja taikina näyttää kypsältä. 

Voit halutessasi voidella kananmunalla kiekkojen reunat.   

 

 

 Jauhelihakiekot voi hyvin valmistaa jo hyvissä ajoin ennen juhlia ja pakastaa. Muista ottaa hyvissä ajoin sulamaan tai sulata mikrossa ja tarjoile hieman lämpiminä.

Tuparit

Viimeinkin vietimme viime lauantaina tupareita. Pitihän niihin edellisen viikon aikana leipoa kaikkea, että tarjottavaa riittäisi ja ettei se loppuisi kesken. Nykyään harvoissa juhlissa saa voileipäkakkua, mikä on oma suosikkini juhlatarjottavista. Siispä nyt oli mitä parhain syy tehdä kinkku- ja kalavoileipäkakut. Kaikista tarjottavista löytyy ohjeet täältä blogista. Jotkut ohjeet löytyvät kauempaa, kun olen niitä aikaisemminkin tehnyt.





Voileipäkakuista ei ole tekovaiheista kuvia, mutta käytin niihin täysjyväpaahtoleipää, joista leikkasin reunat pois. Kostutin ne kasvisliemellä.

Kinkkukakussa ensimmäinen täyte oli afrikanpaprika tuorejuustoa, palvikinkkua ja paprikaa sekä hieman creme fraichea. Molempien kakkujen keskimmäinen täyte oli yrttituorejuustoa, johon lisäsin ruohosipulia ja persiljaa sekä creme fraichea. Creme fraiche notkistaa tuorejuustoa niin, että se on helmpompi levittää. Ylin täyte oli maksapasteija (Snellman) ja kermaa. Sitä tuli aika paksu kerros, mutta toi ainakin makua kakkuun. Kakku oli kuorrutettu tuorejuusto ja creme fraichella.
Kakkujen sivuilla käytin koristeena herneenversoja ja päälle tein miniluumutomaateista kukkia ja kinkun siivuista käärin rullia. Persiljaa vielä vähän tuomaan väriä ja kakku oli valmis tarjottavaksi.




Kalakakussa ensimmäinen täyte oli kraavilohta ja maustamatonta tuorejuustoa, tilliä ja sitruunaa sekä creme fraichea. Keskimmäinen täyte on samanlainen yrttitäyte kuin kinkkukakussa. Ylimpään täytteeseen laitoin maustamatonta tuorejuustoa, katkarapuja, sitruunaa ja sitruunapippuria. Kakun kuorrutus oli samanlainen kuin kinkkukakussa ja koristeena katkarapuja, kraavilohta, sitruunaa ja tilliä.







Muita suolasia tarjottavia oli jauhelihakierteet, juustosarvet ja vuohenjuustokiekot.
Makeaa tarjottavaa oli valkosuklaajuustokakku, banaanisuklaakakku, pikkuleipiä, porkkanakakku, browniet ja korvapuustit sekä ystäväni tuomat mokkapalat kookoshiutaleilla.

Ja tietenkin oli sipsiä ja dippiä. Tässä mieheni osuus tupareiden tarjoilujen tekemisestä.

Kesämekko

Kevät on jo pitkällä ja katse alkaa kääntymään kohti kesää. Mikä olisikaan hauskempi tapa odottaa kesää, kuin ommella kesämekkkoa? Kankaan ostin Eurokankaasta. Kangas oli kapeampaa, kuin tavallisesti ja Amy Batlerin suunnittelema (100% puuvillaa). Ohjeessa oli käytetty Batlerin suunnittelemaa kangasta, joten siksi kankaan kapeus ei ollut ongelma. Kesämekon ohjeen löysin Suuri Käsityö-lehdestä nro 3/2012 sivulta 16. Hulmuava helma ja nätti kesäinen kangas vangitsi katseeni..
Äidiltä sain lainaan kaavapaperia. En edes uskalla arvata kuinka monta vuosikymmentä vanhaa se on, mutta hyvin toimi ja sain kaavat piirrettyä. Millään en olisi malttanut keskeyttää hommia valokuvauksen takia tai siksi, että kello läheni puolta yötä. Niin innoissa olin. Tässä kuitenkin muutama kuva, kun sain aseteltua kaavat kankaalle ja leikattua. Vähän leikkaaminen jännitti, koska tämä oli ensimmäinen kaavoilla tehty ompelutyö, jonka tein ilman äitiä. Aikaisemmin olen käynyt ompelemassa vanhempieni luona äitini ompelukoneella ja on ollut helppo kysyä "Äiti, mitä mä nyt teen?" tai "Äiti leikkaanks mä/ompelenks mä nyt tästä?" "Meneeks tää oikein?" "Äiti mä en tajuu tätä ohjetta!!!!" Tällä kertaa riitti yksi puhelin konsultaatio ja sekin oli enemmän varmistuksen omainen.
Tukikankaana käytin Eurokankaasta ostettua puuvillaista kovike kangasta. Siinä meinasi olla vain vaikea erottaa kumpi puoli on se, joka silitetään kankaaseen kiinni eli liimapuoli.  

Ompeleminen tapahtui niin vauhdilla, että unohdin ottaa kuvia niistä vaiheista. Parin illan ahkeralla omeplulla sain kesämekon nopeasti valmiiksi.

Muutamissa kohdissa, kuten kädenteissä ja kauluksessa ja edessä olevan halkion kanssa vietin istuen ja pohtien muutaman hetken, mitä pitäisi tehdä. Kaikkiin näihin kohtiin liittyi myös kovikekangas jollain tavalla. Suuren käsityölehden ohjekin oli laadittu selkeästi niin, että perustaitoja pitäisi olla ja joitain asioita vain tietää, että turha niitä on ohjeeseen laittaa, ettei tule liian pitkää ohjetta. Lopulta kokeilemalla sain lopputuloksen, johon itse olin tyytyväinen.

 Vetoketjun ompelukin sujui mutkitta. Ennen kuin huomasinkaan, oli kesämekko helman päärmettä vaille valmis. Helman nuppineuloittaminen ja ompeleminen tuntui lähes ikuisuudelta, koska helma on niin leveä. Lopulta sain senkin ommeltua ja pääsin kokeilemaan mekkoa! 

Vielä pitää hetken aikaa odottaa, että säät lämpenee ja sitä voi oikeasti alkaa käyttämään.  

  

Edestä

Kaulus

 Hihansuu ja muotolaskos

Hanna-tädin kakut vai lätyt?

Lapsuuteni lempipikkuleipä! Näitä oli myös hauska pyöritellä äidin kanssa. Helppoa lapsityön käyttöä.. Nämäkin pikkuleivät ovat hieman petollisia, koska kun yhden ottaa, niin helposti menee viisi lisää suuhun.

Hanna-tädin kakut 

1½ dl sulatettua voita tai 2 dl sulatettua margariinia (200g)

3 dl sokeria

3 dl perunajauhoja

5 dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa

1½ dl kermaa

Sulata voi tai margariini kattilassa. Lisää sokeri. Lisää perunajauhoja siilaten joukkoon. Sekoita sooda vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan. Lisää kerma. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Pyöritä tasakokoisia palloja taikinasta ja laita ne leivinpaperin päälle uunipellille. Jätä pallojen väliin leviäimisvaraa. Paista 200 asteess 5-7 min. Älä anna pikkuleipien ottaa liikaa väriä.

Jos taikina on jäänyt liian rasvaiseksi eli jauhoja on liian vähän käy niin, että kakkuset leviävät ja lässähtävät. Niin kävi ekalle erälle, jotka tein. Sitten olikin hyvä syy tehdä lisää näitä, jotta saan oikeanlaisia hieman kohonneita kakkusia eikä lässähtäneitä lättysiä.
Maku oli kylläkin edelleen mitä mainion näissä lässähtäneissä kuin sitten muotonsa säilyttäneissä.

Tässä kuva lässähtäneistä ja levinneistä kekseistä..